Vietämme kesät
mökillä, joka sijaitsee kolmen vartin ajomatkan päässä kotoamme. Mökki ei ole
talviasuttava, mutta mikäli omaa sopivassa määrin sissihenkeä ja nauttii
alkeellisista oloista, voi siellä viettää viikonloppuja keväästä pitkälle
syksyyn.
Lähdimme pennun
kanssa heti seuraavana päivänä viikonlopuksi mökille perjantaisen työpäivän
jälkeen. Koko ikänsä koiria kasvattanut työkaverini sanoi, että hän ei yleensä
jakele neuvoja, ellei joku niitä pyydä, sillä näkemyksiä ja koulukuntia koirien
hoitamisessa on yhtä monta kuin on neuvojen antajia. Mutta yhden neuvon hän
halusi antaa: pitäkää pentu vapaana, jotta sen leimautuminen alkaisi heti,
sillä myöhemmin on liian myöhäistä. Luoksetulokasvatus alkaisi siis
ensimmäisestä päivästä. Kuuntelin näitä viisaita sanoja, sillä halusin välttää
kaikki mahdolliset Merryn kanssa tehdyt virheet.
![]() |
Verannan maton reuna purkautuu mukavasti kun oikein yrittää |
Viikonlopuksi
tarvitsee uskomattomat määrät tavaraa, kun kaikki pitää tuoda kaupungista,
juomavettä myöten. Tällä kertaa tavaraa oli vieläkin enemmän, sillä pakkasimme
mukaan koiralle sen pedin, ruokaa, kipot ja muut vermeet.
Omasta pedistään
se ei välittänyt tippakaan, vaan väsähdettyään se hakeutui ulko-oven lähellä
olevan naulakon alla olevien kenkien ja saappaiden metsään. Jalkineiden
joukkoon oli pudonnut henkarilla roikkunut hupparini. Se nukahti hupparini
päälle, puoli koiraa kumolleen kaatuneen ison Kontio-kumisaappaan varren
sisälle. Merkillisintä oli, että se ei edes yöllä tullut itkemään sänkymme
viereen, vaan nukkui koko yön samassa paikassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti