sunnuntai 3. elokuuta 2014

Itsensä kokoista seuraa


Mökkinaapureinamme on ikäisemme pariskunta, joka osti naapurimökin tontteineen joitakin vuosia sitten kuolinpesältä. Sen lisäksi, ettemme voisi toivoa parempia naapureita, joista ei ole mitään vaivaa, vaikka tonttimme ovat kiinni toisissaan ja välillä tuntuu, kuin jakaisimme samaa kesäpaikkaa, he ovat koiraihmisiä. Hera viettää paljon aikaansa heidän puolellaan ja joskus minusta tuntuu, että se jumaloi naapurirouvaa, jolla vaikuttaa olevan luontainen kyky olla koirien kanssa. Hera saa juoksennella vapaana ja se yleensä pysyttelee meidän läheisyydessämme eikä kulu montakaan minuuttia, etteikö se kävisi katsomassa, missä me olemme, mikäli se on käynyt jossain vähän kauempana. Kunnes naapurit tulevat töistä tai ovat lomalla. Tällöin ei koiraa näy toviin, ja kun huutelen sitä, kuuluu pensasaidan takaa joko miehen tai useimmiten naisen ääni, joka iloisesti ilmoittaa, että Hera on täällä.
Se nukkuu heidän laiturillaan rouvan aurinkotuolin alla, juoksentelee iloisesti karkuun varastettuaan naapurin rantasandaalin tai saunan verannalle unohtuneen työrukkasen.
Yksi viikonloppu oli ikimuistoinen. Naapureille oli tulossa vieraita ja he olivat kertoneet meille etukäteen, että vierailla oli koira, mikä meistä oli hienoa, Hera saisi seuraa. Iltapäivällä Hera oli tapansa mukaan nuohkaamassa naapurin laiturin juuressa, kun parkkipaikalta laukkasi iso, musta portugalinvesikoirauros. Hera rääkäisi, peruutti kauhuissaan ja putosi laiturilta mereen, ihan rannan tuntumaan.
Koko sen viikonlopun tienoolla kaikui koiran kimeä ulina ja vinkaisut. Joka kerta kun Nani-koira lähestyi Heraa, se huusi jo etukäteen kuin varoittaakseen, että muista, minä olen pienempi kuin sinä. Kun Nani jatkoi matkaansa, Hera pinkaisi sen perään. Nani kääntyi nuuhkiakseen tai leikkiäkseen, jolloin Hera jähmettyi ja huusi kimeästi.
Tätä jatkui kaksi vuorokautta, kunnes naapureiden vieraat lähtivät. Merkillisintä tässä on se, että koskaan tämän jälkeen Hera ei ole kiljunut ja parkunut, vaikka meno vaikkapa koirapuistossa on välillä äitynyt varsin railakkaaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti