Vierailulla
käytyämme minun oli tyydyttävä odottelemaan lisätietoja siitä, mikä pentu
meille tulisi. Muistona vierailustamme meillä oli vain muutama kuva. Suurin osa
oli epätarkkoja, koska emme voineet käyttää salamaa, sillä pennut olisivat
voineet säikähtää sitä, eikä se varmaankaan olisi ollut kovin hyvä pienten
silmille. Onneksi kasvattaja otti kuvia pentueesta ja julkaisi niitä
kotisivullaan, jossa oli pentukuvakansio, johon tulisi noin kuuden viikon
ikäisistä pennuista naama- ja profiilikuvat ja ne esiteltäisiin niiden
virallisilla kennelnimillä.
Me emme vieläkään
tietäneet, mikä pentu meille tulisi, sillä kasvattaja oli sanonut meidän siellä
käydessämme, että he halusivat tavata kaikki pennunostajat ja jutella heidän
kanssaan siitä, millaisen tarpeeseen pentua on ajateltu ja mitä ajatuksia koirasta
uudella omistajalla olisi. Joku panostaa näyttelyihin, toinen
aktiiviharrastamiseen, kolmas haluaa kotikoiran. Yksi tästä pentueesta oli
käsitykseni mukaan menossa diabeteskoiraksi, joten sopivimpien koirien ja
perheiden yhdistäminen ei varmaankaan ollut se kaikista helpoin tehtävä. Kasvattajan
mukaan vasta juuri luovutuksen kynnyksellä osasi parhaiten sanoa, mikä
pennuista esimerkiksi olisi soveltuvin näyttelykoiraksi.
Nyt jäimme
odottamaan tietoa siitä, mikä pennuista meille tulisi ja millaiset esittelykuvat
verkkoon ilmestyisivät.
Olin niin
malttamaton ja innoissani, että minun oli lähetettävä sähköpostia ja kysyttävä,
milloin pennut olisi jaettu ja milloin kuvat tulisivat. Sain vastausviestin,
että kuvat tulisivat viikon sisällä ja että meille muuttaisi lila pentu. Eli
siis se narttu, jonka hännässä oli lilanvärinen tiplu. Avasin heti ottamani
kuvat ja koetin tiirailla, näkyisikö jonkun pienen makkaran hännänpäässä tuon
värinen tiplu, mikä sinänsä oli aivan hölmöläisen puuhaa, sillä kuvissa näkyi
kasa pieniä tassuja ja nassuja ja häntiä. Ja vaikka olisin erottanutkin meille
tulevan pennun, en olisi tästä tiedosta koostunut paljoakaan, sillä ne kaikki
olivat tuossa kolmen, neljän viikon ikäisinä aika samannäköisiä pentulaatikon
lattialla mönkiessään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti